Harri Hertellin pitkäaikainen unelma lavarunofestivaalista käy toteen
26.7.2018
Viimeiset kymmenen vuotta Harri Hertell on ollut kiireinen mies. Hän on esimerkiksi ehtinyt perustaa Helsinki Poetry Connectionin, järjestänyt lukuisia lavarunotapahtumia sekä kirjoittanut runokirjoja. Tämän jutun haastattelutilanteesta hän on jo juoksemassa HPC On the Road -bussiin, joka vie runoutta ympäri Suomen maanteitä.
Ennen lähtöä hän ehtii kuitenkin kertoa meille asiasta, josta hän haaveili jo kymmenen vuotta sitten kulttuurituotannon opintojensa alussa, ja joka tänä kesänä tulee viimeinkin toteen: Euran Sieravuoren Lavarunofestivaalista. Uusi tapahtuma järjestetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sinne saapuu kasapäin taitavia runoilijoita, räppäreitä, spoken word-artisteja ja laulaja-lauluntekijöitä. Ja toivottavasti yleisöä.
Kovin moni ei ole kuullut Euran kaupunkiin kuuluvasta Sieravuoresta, joka sijaitsee Pyhäjärven rannalla Satakunnassa, suunnilleen Turun ja Porin puolivälissä. Ei Hertell itsekään osannut sijoittaa festivaalisuunnitelmiaan tällaiseen lomaidylliin, keskelle – no, ei juuri mitään. Alun perin hän olisi luultavasti järjestänyt festivaalinsa kaupunkimiljööseen.
Mutta sitten Hertell päätyi aivan sattumalta Sieravuoren lomakeskuksen rannalle. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ei mennyt kauaa, kun hän jo puuhasi festivaalia kokoon yhdessä tapahtumalle myötämielisen lomakylän yrittäjän kanssa.
Idea uuden festivaalin järjestämiseen syntyi Hertellin opintojensa alussa tekemästä havainnosta: runokulttuuri kaipasi uudistusta.
"Koko runouden kenttä näyttäytyi ja monilta osin olikin silloin sulkeutunut ja jopa vähän elitistinen. Siihen oli vaikea päästä osalliseksi, ja meritoituneilla runoilijoilla oli kaikki valta. Oli vaikeaa päästä esittämään omia runojaan, jos kirjaa ei ollut julkaistuna. Se oli yksi syy. Ja räppiä ei ollut ikinä missään ja runon esittämisen kulttuuri oli jotenkin sellainen pakollinen paha, että pitää esittää. Toki hyviä juttuja on ollut, sanotaan 80-luvulta lähtien, mutta tietynlainen avoimuuden kulttuuri puuttui kyllä", Hertell kertoo.
Vuosien varrella Hertell on kehittänyt paljonkin tätä mainitsemaansa avoimuuden kulttuuria järjestämällä erilaisia runotapahtumia. Hän toivoo myös Sieravuoren Lavarunofestivaalin luovan ennen kaikkea uusia kohtaamisia ihmisten välillä. Avoimuutta ruokitaan myös open mic -tapahtumalla, jossa kaikki halukkaat pääsevät esittämään runojaan. Open micit ovat nykyään oleellinen osa runokenttää ja monessa runotapahtumassa osana ohjelmaa.
"Festareilla on perjantaina open mic ja jopa karaoke, jos aikaa jää. Jos kaupunkilaishipsteri tulee sinne, luulen, että monet jutut voi tuntua aika camp-henkisiltä, koska se paikka on lomakylä. Se ei yritäkään olla mitenkään övericool, vaan rento ja lungi, kuin joku mökkiteepaita. Ohjelmiston ja asioiden järjestelyn tulee olla justiinsa, mutta ilmapiirin puolesta voi olla rennompaa", Hertell sanailee.
Rennompaa retkeilytunnelmaa luo myös se, että nyt festareille lähtöä suunnittelevat tulevat mitä todennäköisimmin majoittumaan teltoissa. Alueella on myös erilaisia lomamökkejä, joista suurin osa on buukattu täyteen. Kuulijoita on siis tulossa, mutta silti Hertell pohtii, kuinka festivaali oikeasti tavoittaa ulkopaikkakuntalaiset. Jää nähtäväksi, kuinka moni nousee Helsingistä järjestettyihin bussikyyteihin. Ensimmäiselle Sieravuoren Lavarunofestivaalille asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan perustu kävijämäärään vaan lavarunoperinteen jatkumoon ja hyvän tunnelman luomiseen.
Hertell toivoo, että lähiseutujen ihmiset ottaisivat tapahtuman omakseen. Olisi hienoa, että festivaalia voitaisiin tulevaisuudessa kehittää yhteistyössä paikallisten kanssa. Hertell ei myöskään halua, että festivaali jää hänen omaksi sooloprojektikseen vaan haaveilee siitä, että parin vuoden päästä tapahtumaa järjestettäisiin jo isomman porukan voimin.
"Luulen, että ihmisiä kiinnostaa, mutta ei uskalla kuin vain toivoa parasta. Tosi vaikeaa tietää, mitä tulee tapahtumaan ja paljonko jengiä tulee. Tosi mukavaa on, että Heli Laaksonen, joka asuu siinä ihan kulmilla, on hirveän myötämielinen ja promoaa itsekin tapahtumaa. Paikallislehdet ovat olleet kiinnostuneita. Joten kyllä minusta tuntuu, että paikallista väkeä saadaan liikkeelle. Suurempi huoli on se, että miten vähän kauempaa olevaa porukkaa saadaan tulemaan", Hertell kertoo.
Runoilija Heli Laaksosen lisäksi lavalla nähdään esimerkiksi Aura Nurmi, jonka runo nähtiin keväällä myös #AESTHETICin Tekijän ääni-palstalla, ja tällä hetkellä kovassa nosteessa oleva Susinukke Kosola. Esiintyjäkaartia lähdettiin rakentamaan niin, että tapahtumasta tulisi mahdollisimman monipuolinen. Osa runoilijoista ilmoitti halukkuutensa oma-aloitteisesti, mutta muilta osin tapahtuman esiintyjien valinta on Hertellin käsialaa. Jokainen lähti innolla mukaan.
Runoilijat tulevat käsittelemään teoksissaan eri aiheita, joten tapahtumasta on tästäkin näkökulmasta katsottuna tulossa kaiken ikäisille sopiva. Hertell toivoo, että laaja skaala houkuttelisi paikallista ja vähän totuttua iäkkäämpää yleisöä. Etusijalla esiintyjävalinnoissa on kuitenkin ollut se, että kaikki ovat hyviä esiintyjiä joilla on hyvät runot.
Luvassa on muutakin kuin runonlausuntaa. Alueelta löytyy kirjanmyyntipisteitä ja lauantaina tullaan istumaan nuorion äärellä runoista keskustellen. Samaan aikaan lähistöllä on myös museoautotapahtuma. Kaiken kaikkiaan viikonloppu on täynnä kiehtovan monipuolista ohjelmaa. Hertell toteaa, että festivaali tulee olemaan kaupunkilaisyleisölle hieman uudenlainen kokemus. Myös paikallisen yleisön hän uskoo saavan tapahtumasta irti jotakin aivan uutta, mutta karsastaa ehdottomasti ilmaisua, että olisi ”tuomassa kulttuuria isolta kirkolta pienelle paikalle”.
"Olen päässyt tapaamaan jo kunnan edustajia, paikallisia läänintaiteilijoita ja muita. Toivon, että itse voisi olla se henkilö joka pitelee lankoja, mutta siellä olisi paikallisia toimijoita. Nytkin tulee kirjamyyntiä ja yhdistyksiä esittelemään toimintaansa. Että tapahtumaa haluttaisiin lähteä muokkaamaan omanlaisekseen ja tehtäisiin yhdessä. Nyt kun on kymmenen vuotta Helsingissä järjestänyt tapahtumia, niin on jo itsellekin haaste kokeilla jotain uutta," hän toteaa.
Yhdessä tekemisen lisäksi Hertell tietysti toivoo Sieravuoren Lavarunofestivaalin kasvavan tulevaisuudessa myös kävijämäärältään. Hän näkee festivaalilla mahdollisuuksia kasvaa myös kansainvälisesti kiinnostavaksi, sillä Suomella on paljon annettavaa. Hertell toivoo, että saisi jatkossa mukaan ulkomaalaisia vierailevia esiintyjiä, mutta se onkin sitten apurahakysymys. Ja niitä hakemuksia hän aikoo laittaa vetämään jo tulevana syksynä, seuraavaa kesää varten.
"Näen mielessäni sen, miten ulkomaiset artistit puhuisi siitä, että keikkojen jälkeen on käyty yhdessä saunassa ja istuttu nuotion äärellä. Meillä on tarjottavana koko se meininki, miljöö on sellainen. Ja Suomessa on kansainvälisesti kiinnostava lavarunokulttuuri", Hertell hehkuttaa.
